Ka Nupepa Kuokoa, Volume XXXVIII, Number 29, 21 Iulai 1899 — KA MOOKUAUHAU ALII O KA MOIWAHINE KAPIOLANI. [ARTICLE]

KA MOOKUAUHAU ALII O KA MOIWAHINE KAPIOLANI.

No ko makou manao ana he mea waiwai nui i keia wa ka paa ana o ka mookuauhau o ke-kahi alii kokkoi n k.\ aina, elike la me Kapiolani Alii i hala aku, no ka pomaikai opka hanauna opio Hawaii maoli o keia mau mua aku, nolaila, ke hoopuka aku nei makou ma keia wahi o ka makou popa, i ka mookuauhau o ka Moiwahine Kapiolani, i haawiia mai ia makou ma keia mau la iho la, .e ka mea nana ia i hoolaha ma ka nupepa "Ka Makaainana" o ka la 3 ,o keia mahina. A i ko makou liana ana i keia h<ana, ke makemake nei makou i ka mookuauhau o na 'lii o Hawaii nei, e hoike mai ia makou i kahi i kuiikeoie ai o ka lakou mau mookuauhau me keia mookuauhau a makou e hoolaha aku nei, i mea e hiki ai ke ikoia ka mea oiaio; a i ole, e hoike mai nohoi ka mea ike kuauhau alii, ua pololei keia kuauhau mai ka mua .a ka lnpe. "aole puu, aole kee." MA KO KA MAKUAKANE AOAO. 0 Umi-a-Liloa, ka Moi o Hawaii, noho ia Kapukini w., hanau mai o Keliiokaloa k., Kapulani w. ame Keawenui-a-Umi k.; o Keliiokaloa k., noho ia Makuahineapalaka, hanau mai o Kukailani k.; o Kukailani k., noho ia Kaohukiokalani w., hanau mai o Kaikilaninui w. me Makakaualii k,; o Makakauali noho ia Kapukamola w., hanau mai o Iwikauikaua k., nona ke kukui a i ke awakea, o ia na hanau ana a Keliiokaloa, ka hiapo a Umi-a-Liloa.

Eia na hanau ana a Keawenul-a-Umi: Keawenui-a-Umi k., noho ia KoihalawiM w.. hanau mai o Kanaloa'iuaana o Kanaloakuaana k., noho ia Kaikilaninui w., (moiwahine o Hawaii, ka mopuna a Keliiokaloa, moi no o Hawaii, a kaikuaana o Keawenui-a-Umi), hanau o Keliiokalani w., Keakealanikane k. me Kalanioumi w.; Keakealani moi no o Hawaii, noho pio ia Keliiokalani w., hanau o Keakamahana: a o Iwikauikaua k. f noho ia Keakamahana Keakealani w., a o Kanaloakapulehu k., noho ia Koakealani w., hanau o Keaweikekahialiiokamoku k.; o Kaneikauiwilanl k., keiki no a Iwikauikaua me Kauakahikuaanaauakane, o ka papa alii o Oahu, hoi i Hawaii a noho pio ia Keakealani w.. hanau o Kalanikauleleiaiwi w.; a o Keaweikekahialiiokamoku, moi o Hawaii, noho pio no ia Kalanikauleleiaiwi w., hanau o Keeaumokunui k. me Keke]apkalani w.; o Keeaumokunui k., noho ia KamakaiI moku w., no Oahu, hanau o Keoua Kalanikupuapaikalaninui, ka makuakane o Kamehameha 1., Keliimaikai k., Kalokuokamaile k., Kalaimamahu k., a

Ipela aku. a o Keeaumokunui no noho ia Kailakanoa. hanau o Kanekoa k.; Kanekoa, o ka ua Kipuupuu o Waimea, naho ia Kalanikauleleiaiwi 2 w., kaikamahine a Kekaulikeikawekiuokalani. kaikuahine o Keawemauhili—iwilapuu—iwilakee i ke kapu, ka makuakane hoi o Kapiolaninui nona ka inoa o ko kakou makuahine moiwahine, hanau o Poomaikelani w.; o Elelule k., noho ia Poomaikelanl w.; hanau o Ku-

hio k.; o Kuhio k.. noho ia Kinoikinui, harau ko ka lahui makuahine moiwahir.<* Kapioiani me na .Lani kaikaina oua. Virgiuia Kapooloku Poomaikelani me Kekaulike Kinoiki 2; B. Namakeha, kaikuaana o Naea, makuakane o JEmma Kaleleonalani. mare ia Kapiolani, aohe pua. Ka moi Kalakaua ma-

re i ka moiwahine Kapiolani, aohe no he pua. A o David Kahalepouli mare ia Kekaulike Kinoiki, loaa na keikialii David Kawananakoa me J. Kuhio Kalanianaole, na pua i koe o ia lalani alii kiekie i koe iho e kumakena aku mahope nei i ke aloha o ka makuahine alil i hala aku ma kela aoao o ka muliwai eleele. MA KO KA MAKI'AHINE AOAO. Kia ke kuauhau ma ka aoao o ka makuahine, e hoomaka ana mal a Keawe-«ui-a-Umi. Keawenui-a-Umi noho ia Hoopili-a-Hae w., hanau o Lonoikaniakahikikapulani k. me Umiokalani w.; Lonoikamakahikikapulanl, ka moi kaulana loa o Hawaii. noho ia Kaikilani, AHiwaihi-ne-o-Puna, hanau o Keaweliauauikawalu k., (ke kupunakane kuaono o M. Kekuanaoa), me Kalhikapumahana w.; o Aila k.. noho ia KalhikapumaUana w., hanau o Kawelo-a-Alla k.; o Ka-welo-a-Aila k.. noho ia KauakahielUkaiwi w. (inoopuna kuakahi a Hao k., keiki ekolu a ka moi Kalaimanuia o Oahu nei), hanau o Kauluwahi k. (ko kupunakane kualiui o ke alli Eiizabeta Kekaaniau ma) me Hoiaunui w.; Kalanikuihonoikamoku Kekaulike. mol o Maui, noho ia Holuanui w., hunau o Kekauhiwamoku (ke kupuna kane kuakolu o ke alii Ruth Keelikolani), Kaeokulani k., ine Mauuhaalpo w. (kupu-| nawahlne kualna o Palekaluhi ma). Kaeokulani. kaikaina o ka moi Kahe-i kilinulahumanu. n»ho ia Kamakahelei, moiwahhie o Kauai. .hanau o George Kaumualii; o George Kaumualii, moi o Kauai. noho pio ia Kapuaamahu, hanau o Kealiiahonui k. me Klnolkinul w.; o Kuliio k., noho ia Kinoikinui w., hanau ka makuahine moiwahine o ka lahui. oia o Kapiolani, me kona mau kaikaina alii, Virginia Kapooloku Poomaikelani me Kekaulike Kinoikl: o David Kahalepouli, keiki a J. Piikoi. mare ia Kinoiki Kekaulike. • loaa na keikialii David Kawananakoa me 3. Kuhio Kalanianaole. Ma ka aoao Kauai i hoapokoleia e loaa ana keia iho: Lonoikahaupu k.. moi o Kauai. noho ia Kamuokaumeheiwa w.. hmi.m o K:iumeheiwa k.; o i.onoikiUiaupu k. n'onoho hou ia Kalnmkauleleiaiwi o Hawaii, hanau o Keawepoepoe (ke kupunakane kuaha o k}\ moiwahiue Lil'iuokalani): o Kaumeheiwa k. noho la Kaapuwai w.. hanau o Kahalemanuolono w., (kupunawahine kualua o J.' Piikoi), Kamakāhelei w. me Kawalu w., (makuahine o Kapuaa.mahu w); Kaeokulani noho ia Kamakahelei w.,. hanau o George Kaumualii; o George Kaumualii noho ia Ka-puaamahu w., haiiau o iKeliiahonui k. me Kinolkinui; Ku(hio noho ia Kmoikinuii w., hanau ka lani alii a ka laihui, k?a "Kapolani, me kona mau muli alii a na kahi o laua keia' mau pua alii, na kelkialii David Kawauanakoa me J. Kuhio 'Kalanianaole.

-Ma "keia m'au moopuna o na papa alii i hoikeikeia ae-uei, ua komo >aku a ko - mo m'ai ko Kaual mau a>lii me ko Oahu, •Maui ame ko Hawaiiffi O <na aiiH kiekie apau e ola nei, i leoe iki imai 'fca oli'i aōa a ka po, he mau kaikaimahine, a imau keiki lakou .na keiia aiii >nui a.kiekie o Hawaii nei; e hoomaka ana mai ko kakau moi (wahine) Liiiuokalani, na alii Elizal)eta Kekaaniau, Teresa Owana Kaohelel-a-ni, Steila Keomailani, a peia aku. A o ka io ponoi loa i koe, o laua no ma kam&Miikane David Kawanaaakoa me J. iKuhio Kalanianaole. No keia mau pua alii ka. pule hooulu alii a ka lahui, E ola na Alii o Hawaii ma o laua 1-a. E ola n'a alii i koe i ke Akua. R. W. W. Hoaiolulu, 1899.