Ka Naʻi Aupuni, Volume V, Number 64, 31 Malaki 1908 — Me na Pomaikai o ka Makahiki hou . [ARTICLE]

Me na Pomaikai o ka Makahiki hou .

.. (. ' ' V. ; V ' '■ Ī Ka i\Xoolelo "VVa.loh.ia» — — o 1 H a i n a k o 1 o KA y[ PU# KV-U \K \-!IU.A 0 KA W.AILKUE 0 Hlli.AWE MOKUNA V | Hoomauia. , Eia ka aha kanaka ke ohohia nui nei me ke pihoihoi o ko lakou m,hu noonoo no keia hapai hou ia ana o ka mokomoko. Ua olelo ae la kekahi poe akahi no a lawelawe Kinaoli ia ka hapa. Aole hoi o ka halakau puupuu i hala ae I i rxei, he ui okoa neīiioi ia. O ka oi akū keia o ka maikai nra<5li. Alaila, pane mai la o Leimakani: "I kjtfi au ia oe, a 'i hala kuu puupuu, a i loaa ole oe i kuu puupuu hema, alaila, e hookuu au nau au e ku'i mai. Ua ikefau he koa io no ee; a he ikaika hoi He ano kino papalua kou elike me i ko'u nei. O ka manawa ia a Leimakani i puku mai ai i kona lima i hope, a kiola rpai la i kana puupuu akau. Elike me ka hu ana o kekahi kikiao makani kona ikaika loa, e lele liilii ai kekahi hale, ulaa pu ia hoi kekahi kumulaau, olepe aa na mea kino he nui, pela ka ikaika o ka nee ana a nei pu^puu a Leimakani. O ka puulu kanaka keia e kuku ana maho;>e aku o kahi a Wainaia e ku ana ma ke kahua v mokomoko, ua pau nui i ka olepe pu ia ae a hina ilalo o ka honua. A o Wainaia hoi, aole oia i hoonaueia e ka nui ikaika o mei ulupa ana'ku o ka puupuu akau a Leimakani. Ua alo ae la nohoi oia, hala ua puupuu nei. A ike o Leimakani i ka hala ana o nei puupuu ana, hanai mai- la oia i ka hema; aka, hala hou no keia piiupuu, a ua alii opio nei o Waipio. Alaila, pane mai la oia ia Wainaia: "Auhea oe o kou manawa keia. Ua hala hku la ka'u mau puupuu i manao nui ai e Iilo ia'u ka lpnakila. Nolaila o kau mai e ka hoa paio.' Alaila, pane aku la o Wainaia imua o Leimakani i ka j ana aku: "I kiola nohoi au i ka'u mau puupuu elua a i hala, ala ii :a hakoko kaua e ikeia ai ko kaua mea ikaika. I h . ia oe, e ke alii opio, a hiki ole ia'u ke imi i wahi : e hemo ai, alaila, ua eo au ia. Aka hoi, i paa oe ia'u a uemo ole nohoi oe e ke alii, ma kau imi ana i wahi nou e hemo ai, alaila, ua eo oe ia'u." , Ua maikai keia mau olelo a Wainaia i pane aku ai imua o Leim^kani. Ia wa lele aku Ia o Wainaia i hope a he mau anana ke kaawale mai kahi ana i ku mua ai,va ia wa i Iele hou mai ai oia imua. He poha aha no ka pola o ka malo o ua Wainaia nei, kaa ana oia mahope o Leima-

kani. Aka, me ka hikiwawe loa lele aku la o Leimakani i ke kukulu hikina; a loaa ole he manawa no Wainaia e kiola mai ai i kana puupuu. Alaila, loli ae la na kulana o ua mau molio nei. O ko Leimakani kulana mua, lilo ae la ia Wainaia. O ko Wainaia kulana hoi, lilo ae la ia Leimakai. Ia nee hou ana iho, a ua mau opio nei, kiola mai la o Wainaia i kana puupuu me ka ikaika loa. Elike nohoi me ka ikaika o na puupuu a Leimakani, pela no ke oolea o ka puupuu a Wainaia. Alo, ae la o Leimākani, hala. A ia manawa, Iele hou mai la ka puupuu elua a Wainaia. Alo no o Leimakani, hala ia puupuu, Aohe mea o laua i loaa ka helu ai ma keia hoonee mua ana. Alana, hma maoh ua mau eipio nei ī kahi ame kahi. Ua ikeia e na mea apau ka huila like ana ae o na ula wena me helalapa^ana la na ke ahi ma na onohi maka o ua mau opio nei. A oiai laua e paa ana i kahi amp kahi pane aku la o Leimakani i kona hoa penei: I hina au ia oe, e Wainaia ma keia hakoko ana a kaua, alailai, no Kohala auanej ke alii nana e hapuku ka i'a, koe koena ole ka ohi ana i na moku apau o keia poe aina. ( Aka, i hina oe iā'u, alaila, he aina kauwa o Kohala ne: mai keia la akr a h.iki i ka mau loa. la ulele afta ino o ua njau kanaka opio nei, aohe mea o Hu#. i nina i -?.e mua ana. O ka hele ia a hoea i ka " eha,o na kuL- si ,,ai ana a laua: hina iho la o Leimakani ila- ' io. A oiaj e paa ana o /vainaia i ua Leimakani nei me k(?na ikaika apui, oni ae la ojLeimakani, elike la me ka oni ana o ka puhi pakelo.'a ku hou oia iluna, a hina iho la o Wainaia a paa mahlo. Alaila, kani iho la ke u a Leima kani, a olelo iho īa oia: Ikaika io no o Kohoia. No Kohala ka nalu e po'i, uhi paa pu ia nā moku apau. Aohe ajna nana e po'i ka nalu ku o j\.ohaia. O ke ,<u ana o'ke kai i Kohala nei, aia kaulana o ka papa i Kauai. Ano, e ae mahoe, e ka.makamaka heluhelu, i kahoike ana āku ma keia wahi o ka kaua moolelo nei, ua ko keia mau olejo a .Leimakani ī wanana ai mamuh o ka hoea ana mai o Kamehameha I, a nana i iia'i ke kaua lawe aina mai Hawaii a hoea i Oahu nei lilo wale mai Kauai. Ao3 , p"u a e pe: ko Lonala keikikane a kaikamahine kamaaina, aia k.ihiM kapaia o Hinakahua i kahi kokoke i Kapaau , kahi hoi i oleloia: Hapuku ohi ka i'a o Kapaau. Ua hoomon: Me 'o . j®ai uo iaLlelo mai o lilo Ioa mai no mai ka wa mai a leimakani i pane aku ai ia Wainaia: I hina au ia oe, e Wainaia, ma keia hakoko ^na a kaua, alaila, no Kohaia auanei ke alii nana e hapuku ka i'a koe koena ole ka ohi ana i na moku apau. Ua ike ae la kaua, e kuu makamaka heluhelu, i ke oolea o Wainaia. A nana i hoopakele ae i ko Kohala inoa kaulana mai ka lilo ana i pio na Waipio. Mamuali o keia haele like ana o na ikaika o Leima kani ame Waipai^ ua hoaikane iho la ua mau kaeaea nei"